Norjan reissu tehty

Kesän moottoripyöräreissu tuli ja meni. En reissun aikana ehtinyt blogittamaan. Koko some otti reissussa välillä pattiin - tuntui että pitäis olla ottamassa kuvia koko ajan muita varten ja lataamassa niitä facebookkiin ja watsappiin. Kuvia tuli otettua ja toimintakamera tallensi matkan tekoa. Täytyy yrittää jaksaa koostaa paketti niin on talven kylminä ja pimeinä iltoina mitä katsella.

Reissulla tuli viikon aikana ajokilometrejä noin 2800. Reitti suuntautui Suomesta Ruotsin läpi etelä Norjaan, tarkoituksena käydä Lysebotnissa. Sateet kuitenkin muuttivat reittisuunnitelmaa kesken matkan ja Lysebotn jäi toiseen kertaan. 7 pyörää ja 10 matkalaista selvisivät ilman suurempia vammoja.

Reissukuume nousee

Kesän moottoripyöräreissu lähestyy! Talven aikana sitä on suunniteltu ja viikonloppuna laitetaan toteutukseen. Isolla porukalla ollaan lähdössä liikkeelle, 7 pyörää ja kolmessa niistä kyytiläinen mukana. Useampaankin oli alunperin lähdössä takapenkkiläinen, mutta kevään myötä on joko into hiipunut tai tullut järki päähän.

Ajatus pidemmästä reissusta heräsi kesän 2015 reissulla Turun saaristoon. Heinäkuun lopun helteisenä perjantai-iltapäivällä lähdettiin Jyväskylästä liikkeelle ja takaisin samassa paikassa olimme sunnuntaina. Mittariin kertyi hieman yli 1000 km ja kokemuspuolella huikeat ajoreitit ja maisemat saaristossa. Porukalla kun lähdetään niin mukaan mahtuu monenlaista luonteenpiirrettä. Siitä huolimatta homma pysyi hyvin paketissa ja intoa tuntui löytyvän vaikka pidempäänkin reissuun.

Ajokauden päättäjäisillallisella Amarillossa ajatus seuraavan kesän seikkailusta nousi esiin ja päätimme, ettei se jää suunnitteluasteelle.
Tammikuussa 2015 istuimme porukalla alas ja hahmottelimme ajatusta reissusta. Vatuloinnin lopputuloksena löimme lukkoon toteutusajankohdan ja karkean ajomäärän. Tässä vaiheessa osa lähtijöistä olisi halunnut mennä pohjoiseen ja osa etelään. Molempiin suuntiin tehtiin karkea reittisuunnitelma ja loppujen lopuksi valinta tehtiin äänestämällä. Lähtijöiden lukumäärä oli vielä avoin, mutta jotain 5 ja 10 väliltä. Ja näin ison porukan ollessa kyseessä, ajattelimme että lienee syytä varata majoitukset ja mahdolliset laivamatkat hyvissä ajoin. Samalla lukittui myös se, että kelin mukaan ei voipäivämatkaa suunnitella - mennään seuraavaan paikkaan satoi tai paistoi.
Maaliskuun loppuun mennessä oli alustavat lähtijät tiedossa. Majoitusvaraukset tehtiin Booking.com:n kautta ja laivaliput varattiin suoraan liikennöivältä yritykseltä.
Suunnittelut tehty ja pyörät on huollettu. Matkakertomuksia on luettu ja yritetty valmistautua - viime kädessä mennään tilanteen mukaan.
   

Ammattiauttajaa tapaamassa

Kuulun siihen ikäluokkaan, jolla A-kortti tuli ajamatta moottoripyörällä lainkaan. Nuoruudessa omistin mopon ja moottoripyöränkin olisin halunnut mutta siihen tuli ohjausta vanhempien suunnalta ja piikkikausi jäi väliin. Myöhemmin ajokortin saamisen jälkeen tuli kavereiden pyörillä satunnaisesti ajeltua, mutta ei voi sanoa, että kokemusta moottoripyöräilystä olisi ennen vuotta 2013 kertynyt. Silloin hankin aivan oman pyörän, ilman kenenkään ohjausta. Toki vaimon kanssa asiasta keskusteltiin ja vihreää valoa tuli sieltä puolelta.
Eli ajotaidot on hankittu vaarallisimmalla mahdollisimmalla tavalla; pyörän selkään ja tienpäälle. Vaikka olen sitä mieltä, että tämä malli voi toimia jos pyörän selkään hypätään järkipäässä seesteisellä iällä. Parina keväänä olen jo ollut menossa ajokurssille, mutta työkiireiden vuoksi ne ovat jääneet väliin. Nytkin jäi väliin Tapiolan tarjoama päivän ilmainen kurssi, mutta harrasteporukka järjesti ammattilaisen illaksi tekemään radan harjoittelua varten ja samalla hän kertasi myös ajamisen teoriaa.
Voin sanoa että kannatti; hidasajoa, jarrutuksia, vastaohjausta ja pujottelua. Sattui vielä märkä keli ja pikkaisen hiekkainen rata niin olosuhteetkin olivat haastavat. Suosittelen kokeneemmallekin väelle ruosteenpoistoa. Ja illan kohokohta on tietysti munkkikahveet.

Kypäräpuhelimien kanssa puuhastelua

Kypäräpuhelimen tarpeellisuus lienee jokaisen moottoripyöräilyyn höyrähtäneem perusteltava ihan itse. Toisaalta pyörän selkään hypätään päästelemään arjen paineita ja nauttimaan omasta rauhasta. Mutta touhussa on myös sosiaalisuuden ulottuvuus niin mikäs siinä vaikka rupattelee kahvipaussien välissäkin. Samalla on mahdollista bluetooth-yhteydellä liitettää kännykkä, jos vaikka pitää puhelimen tavoitettavissa olla.
Minä itselleni perustelin ja hankin kypäräpuhelimen viime kesänä. Jo parilla pidemmällä reissulla se on osoittautunut oikeinkin mukavaksi ja käteväksi. Päädyin Scala Rider 9Gx:ään. Oikeastaan kavereiden vuoksi - tuntuu olevan aika lailla standardoimattomia ja eri valmistajien laitteet eivät siis oikein toimi ristiin. Muutenkin kännykkäaikakaudella jo ollessamme, tuntuu kypäräpuhelinten ominaisuudet jotenkin vanhanaikaisilta. Suhteellisen pienet tuotantomäärät ja käyttäjäkunnat taas ovat ehkä syitä siihen, että aika keskeneräisinä ja bugisina tuntuvat työntävän uusia malleja markkinoille. Ohjelmistopäivitysmahdollisuus taitaa kaikissa tuoreimmissa malleissa olla ja sittenhän sitä voi lykätä myyntiin ja loppukäyttäjien testattavaksi tavaraa. Suurin pettymys oli se, että en riittävän tarkkaan ja sanasta sanaan lukenut mitä paketissa sanottiin: Jopa 8+1:n kaverin kanssa voit jutella! Osoittautui samaksi, jos kännykkää mainostettettais sanottais, että voit jutella miljoonan kaverin kanssa. Voit kyllä, mutta ei yhtä aikaa. Ei se mikään "Team Speak" ole. Maksimissaan 4:n "konferenssi" onnistuu. Tuo yhteensä 9 on tarkemmalla lukemisella ja kokeilemisella osoittautunut, että voit vaihdella noiden "esivalittujen" kesken. Toinen ihmettelyn aihe välillä on ollut laitteen jumiutuminen: Ei ota mitään komentoa vastaan. Ainoa keino on kytkeä silloin USB-laturiin ja siinä yhteydessä laite resetoi itsensä. Mutta muuten vekotin on toiminut ja käyttäjä on päässyt perille laitteen suunnittelijan ajatuksen juoksusta. Niin ja kätevästi Androidiin ladattavalla appsilla voi esiviritellä radiokanavia ja säätää asetuksia. Huomattavasti helpompi kuin audiokäyttöliittymä.

Alkukevään olen seuraillut käytettyjen laitteiden hintoja. Osa yrittää saada lopahtaneen harrastuksen vuoksi kaupittelemastaan laitteesta lähes uuden hintaa. En tiedä maksaako joku, mutta kyllä mun mielestä muutaman vuoden vanhasta elektroniikasta (varsinkin laitteista joissa on akku) ei ole säädyllistä edes yrittää pyytää kuin maksimissaan puolta siitä mikä kaapissa säilytetyn laatikon kyljessä lukee.
Vastaan Tori.fi:ssä tuli vuosia vanha Scala Rider Q2Pro. Ja kun alle 40€:n hintaan sellaisen sai, tuli sellainen ostettua. Jos vaikka vaimo suostuis sen takapenkille kypäräänsä ottamaan. Käytettynä tuollaisen hankkiessa oli tietysti oletus, että akku pitää vaihtaa heti. Puhelimen valmistaja sanoo, ettei akkua voi vaihtaa. Mutta irtoakkuja saa. Olin jo tilaamaisillani Kiinasta, kun muistin että 9Gx:ää Digimestasta tilatessani olin nähnyt vara-akkuja myynnissä. Sieltä siis; 9,90€. Tuli parissa päivässä.
Laitteen takaa ruuvit pois ja kantta avaamaan. Laite on silikonin kanssa pistetty kasaan ja avaaminen oli aika haastava. Lähinnä huoletti, että katkeaako piirilevy ja saako kasattua takaisin tiiviiksi. Mutta aukesi se ehjänä. Itse akku oli helppo irroittaa. Hetken mietin, että yritänkö juottaa johdot suoraat piirilevylle vanhojen paikalle. Päädyin kuitenkin katkaisemaan johdot ja juotin uuden akut johdot niihin kiinni. Kutistesukka ensin johdon ympärille niin sillä sai eristyksen hoidettua. Paketti takaisin kasaan ja laite lähti toimimaan!

Ajokausi 2016 avattu!

Parina aiempana vuonna on oma pyörä saanut olla talviunilla toukokuun alkuun saakka. Pihinä miehenä on samalla säästänyt huhtikuun vakuutusmaksut - mutta oikein jos olis pihi niin ei kait tuohon turhanpäiväiseen hommaan olis kannattanut alunalkaenkaan rahojaan pistää. Niin miksei sitä sitten ajelis hati kun tiet ovat sulat ja intoa piisaa. Tänä vuonna se sitten alkoi jo huhtikuun alusta.

Ja ensimmäisenä ajoviikonloppuna oli myös MP-näyttely. Aiemmin ei ole tullut käytyä ja totesin, että en loppujen lopuksi ole jäänyt paljosta paitsi. Lähiseudun MP-liikkeillä ja kerhoilla oli osastonsa ja myynnissä hyllyihin edelliseltä kaudelta jäänyttä tavaraa. Jos olis tosi pieni- tai tosi isokokoinen, olis saanut hyvällä alennuksella hankittua ajovarusteita. Olin ajatellut, että ajokenkiin tai nahkatakkiin olisin voinut investoida, mutta sopivia kokoja ei sitten ollut saatavana (toki lähes normaalihintaan, mutta niitä voi ostaa kaupasta kaikessa rauhassa). Mutta kauppa näytti silti käyvän ja hyvä niin! Esillä oli myös hienoja pyöriä, etenkin harrastelijoiden rakentamat.

Ekseli-sedät moottoripyörää ostamassa

Käytetyn moottoripyörän ostamisessa on tunnistettavissa useita eri tyylisuuntia. Vaikka ostopäätös viime kädessä tehdään tunteella, edustaa sitä edeltävä prosessi ihmisen "kokonaisminää". On tyyppi joka "ostaa suhauttaa" - pitää saada pyörä niin ostetaan joku johon on joskus ihastunut tai mp-innostuksen iskiessä kaverien suosituksen perusteella "sopii aloittelijalle" tai "sopii juuri sinulle". Siitä harrastus lähtee tai sitten se toisen kesän lopuksi myydää kun ei tullut ajettua tai "ei ollutkaan mun juttu mutta pitihän se kokeilla". Jos se ei lopahtanut, sitten ajellaan sillä tai pitää saada isompi tai uudempi. Rahamiehet aloittaa ostamalla kaupasta uuden pyörän, ajovarusteet, kypäräpuhelimet, navit jne. Ja samallalailla se voi lopahtaa jo vaikka samana kesänä, mutta rahamiestä se ei harmita. Seiskööt tallissa tai sitten myydään pois se kunhan vain eroon pääsee.

Ekseli-sedillä ostopäätöstä edeltää viikkojen, jopa kuukausien Nettimoton seuraaminen. Automaattisten hakuagenttien lähettämien ilmoitusten perusteella ylläpidetään excel-taulukkoa, josta sitten saa kaikenlaista käppyrää ja lukujoukkoa - niinkuin se muka johtaisi jotenkin parempaan lopputulokseen. Joidenkin mielestä rasittavia äijiä, jotka ei osaa päättää vaan muka yrittävät tehdä viisaan valinnan. Vaimoväellä ehtii prosessin kestäessä palaa hermot useaan otteeseen ja huokailevat, että osta jo joku tai ainakin lopeta tuo Nettimoton tuijottaminen.

Mutta olipa niin taikka näin, tänään teimme pyhiinvaellusmatkan eteläiseen Suomeen ja tullessamme toimme  Jaskalle tulevaa kesää varten menopelin. Ostoa seuraava krapula alkoi jo kotimatkalla, mutta hyvät kaupat tuli ja menopeliä on pitkäksi aikaa. Kunnes kuume taas uusii tai into hiipuu!

Blogittamaan

Kait se on tätäkin kokeiltava, bloggausta siis. Huolimatta siitä, että bloggaus tuntuu lähtökohtaisesti lapselliselta ajatukselta 40v ikäpyykin ohittaneesta miehestä (sitä se myös ehkä on, mutta sillä ei ole väliä). Joku psykologi voi analysoida kun tällaiseen olen ryhtynyt ja ruotia näitä kirjoituksia ja niiden perusteella yrittää tulkita ja ymmärtää minua - ei se mitään. Jos hyvän diagnoosin teet niin kuulisin mielelläni.

Tähän blogiin ajattelin kirjailla ajatuksia ja kokemuksia muutama vuosi sitten alkaneeseen moottoripyöräharrastukseen liittyen. Ehkä vain öljynvaihdoista tai bensiinin kulutuksesta.. no ei. Ne ei kiinnosta itelläkään. Ehkä sen sijaan kommelluksista ja säätämisestä mitä touhuun liittyy kun äijälauma rupeaa ryhtymään moottoripyöräilijöiksi!

Parin viime kesän aikana on tullut muutama reissu tehtyä samassa elämäntilanteessa olevien, mp-harrastukseen joko hiljakkoin tai kauan sitten innostuneiden kavereiden kanssa. Ensi kesälle on alettu suunnittelemaan Norjan reissua, ja oikeastaan jo ollaan aika pitkällä kun on varauksiakin jo reissuun liittyen tehty. Muiden blogeja ja artikkeleita on tullut lueskeltua ja reissuihin saanut vinkkejä - niin notta miksei niitä omia kokemuksiaan jakais.

Näillä mennään, katotaan kertyykö tänne mitään vai oliko tämä tässä - aika näyttää..