Ammattiauttajaa tapaamassa

Kuulun siihen ikäluokkaan, jolla A-kortti tuli ajamatta moottoripyörällä lainkaan. Nuoruudessa omistin mopon ja moottoripyöränkin olisin halunnut mutta siihen tuli ohjausta vanhempien suunnalta ja piikkikausi jäi väliin. Myöhemmin ajokortin saamisen jälkeen tuli kavereiden pyörillä satunnaisesti ajeltua, mutta ei voi sanoa, että kokemusta moottoripyöräilystä olisi ennen vuotta 2013 kertynyt. Silloin hankin aivan oman pyörän, ilman kenenkään ohjausta. Toki vaimon kanssa asiasta keskusteltiin ja vihreää valoa tuli sieltä puolelta.
Eli ajotaidot on hankittu vaarallisimmalla mahdollisimmalla tavalla; pyörän selkään ja tienpäälle. Vaikka olen sitä mieltä, että tämä malli voi toimia jos pyörän selkään hypätään järkipäässä seesteisellä iällä. Parina keväänä olen jo ollut menossa ajokurssille, mutta työkiireiden vuoksi ne ovat jääneet väliin. Nytkin jäi väliin Tapiolan tarjoama päivän ilmainen kurssi, mutta harrasteporukka järjesti ammattilaisen illaksi tekemään radan harjoittelua varten ja samalla hän kertasi myös ajamisen teoriaa.
Voin sanoa että kannatti; hidasajoa, jarrutuksia, vastaohjausta ja pujottelua. Sattui vielä märkä keli ja pikkaisen hiekkainen rata niin olosuhteetkin olivat haastavat. Suosittelen kokeneemmallekin väelle ruosteenpoistoa. Ja illan kohokohta on tietysti munkkikahveet.